Kolesteroli ja triglyseridit – faktat selville.

Rasvat ja kolesteroliarvot jaksavat puhututtaa aina, kun puhutaan ruokavaliosta. Aihe on lähellä sydäntäni. Jos olet sattunut lukemaan kirjoituksiani enemmän, olet saattanut huomata sivuillani vallitsevan eräänlainen teema kirjoitusten suhteen. Suurin osa kirjoituksistani, varsinkin pidemmistä, liittyvät jollakin tapaa ruokavalioon ja tietenkin olennaisella tapaa myös terveyteen.

Harjoitus-ohjelmien suunnittelu ja noudattaminen on suhteellisen helppoa, pitää vain osata varata aikaa. Mutta ruokavalio on astetta hankalampi tapaus!  Keskittymistä vaaditaan vuorokauden ympäri ja loppujen lopuksi näkökulmia erityisesti terveyden suhteen on monia; onko tarkoituksena laihduttaa, kasvattaa lihasta? Mikä on taustasi, kehotyyppisi, mahdolliset allergiat tai muut taustasairaudet? Minkälaisia ennakkoasenteita sinulla on (ja usko pois, niitä on kaikilla).

Viimeisen kuukauden aikana olen paneutunut rasvojen ja kolesterolin maailmaan. Näkökulmia on jälleen monia ja tässä kirjoituksessa käymme läpi pikaisesti biokemiaa sekä huomioitavia asioita. Hiilihydraateista, rasvoista (ravinnossa) ja aineenvaihdunnasta lisää seuraavissa kirjoituksissa.

Takaisin rasvoihin!

Mitä rasva on?

Ennen kuin paneudumme aiheeseemme fysiologian näkökulmasta, on syytä muistutella mieleen muutama yksityiskohta biologian ja kemian tunneilta. Mitä lipidit ovat?

Lipidit ovat rasvoja ja rasvojen kaltaisia aineita, joita esiintyy kaikissa kasvi- ja eläinkunnan soluissa. Ne koostuvat pääasiallisesti yhdestä happi, vety ja hiili atomeista. Lipidit jaetaan karkeasti kolmeen pääryhmään:

  1. Triglyserideihin
  2. fosfolipideihin ja
  3. steroideihin.

Lipidit liukenevat huonosti veteen. Fosfolipideissä on sekä vettä hylkivä (hydrofobinen) hiiliketjupari että vettä hakeva (hydrofiilinen) fosfaattipää. Kaksinkertainen fosfolipidikerros muodostaa solukalvon ja päästää lävitseen rasvaliukoisia aineita kuten hormoneja. (Vesiliukoisten aineiden kuljetukseen solukalvolla on siihen erikoistuneita proteiineja, mutta palatkaamme siihen jossain toisessa kirjoituksessa.)

Steroideissa on neljästä hiilirenkaasta muodostunut hiilirunko, johon erilaiset toiminnalliset ryhmät liittyvät ja määräävät steroidin toiminnan kehossa. Monet steroidit toimivat elimistössä hormoneina (esim. testosteroni) ja välittäjäaineina mutta ne ovat monien elimistölle tärkeiden aineiden, kuten D-vitamiinin ja sappihapon, lähtöaineita. . Rasvat ovat siis monella tapaa elintärkeitä elimistömme normaalin toiminnan kannalta.

Triglyseridit ja kolesteroli

Triglyseridit ovat aineita joita yleisimmin kutsumme rasvoiksi. Ne koostuvat nimensä mukaan yhdestä glyserolimolekyylistä ja kolmesta rasvahappomolekyylistä. Triglyseridien avulla elimistö pystyy varastoimaan maksaan ja lihaksiin energiaa. Energiatarpeen ilmettyä triglyseridi pilkkoutuu glyseroliksi ja rasvahapoiksi, jonka jälkeen rasvahapot kulkeutuvat solun sisälle mitokondrioihin. MItokondrioiden solukalvolla tapahtuvasta beta-oksidaatiossa (rasvojen pilkkoutumisesta) lipaasi-entsyymin avulla rasvohapoista syntyy (monimutkaisen) prosessin kautta asetyylikoentsyymi-A:ta. Asetyylikoentsyymi-A siirtyy mitokondriaan, josta siitä syntyy lopulta ATP:ta,  joka solun välitön energianlähde.

Triglyseridi on siis energianvarastointimuoto.

Kuten edellä mainittiin, kolesteroli on steroidi ja fosfolipidien lisäksi yksi solukalvon ainesosista. Sen tehtävä on vahvistaa ja kiinteyttää sitä. Kolesterolia on myös veressä, mutta koska lipidit ovat huonosti veteen liukenevia, tarvitsee se siihen apua. Lipoproteiinit kuljettavat rasvahappoja rykelminä ympäri kehoa. Ne jaotellaan neljään pääryhmään:

  • Kylomikronit
  • VLDL-lipoproteiinit
  • LDL-lipoproteiinit
  • HDL-lipoproteiinit

Kylomikronit ovat koostuvat pääosin triglyserideistä ja niiden eritys rajoittuu rasvan imeytymiseen ohutsuolesta. Triglyseridit varastoituvat rasvakudokseen ja kylomikronin loppuosa hajoaa maksassa rasvahapoiksi, glyseroliksi, vapaaksi kolesteroliksi ja aminohapoiksi, josta siitä tehdään uusia lipoproteiineja.

VLDL-lipoproteiinin (very-low density lipoprotein, hyvin kevyt lipoproteiini) tehtävä on kuljettaa triglyseridejä rasvakudokseen. Paastovaiheessa VLDL on triglyseridien tärkein kuljetusmuoto veressä. Toisin kuin kylomikronit, VLDL-lipoproteiinia erittyy jatkuvasti maksasta vereen.

LDL-lipoproteiinia (low-density lipoprotein) on syntyy kun VLDL luovuttaa rasvasolulle triglyseridinsä. Tämän uuden ”tiheämmän” proteiinin tehtävä on kuljettaa kolesterolia soluille, joissa sitä käytetään solukalvon rakennusaineena ja steroidihormonien ja sappisuolojen raaka-aineena.

HDL-lipoproteiini (high-density lipoprotein) on primaarisessa muodossaan hyvn vähä-kolesterolinen. Sen tehtävänä on kerätä ylimääräinen kolesteroli takaisin maksaan. Maksasta lähtevä HDL sisältääkin siksi vähemmän kolesterolia kuin sinne saapuva.  Maksa erittää saamansa kolesterolin muuttumattomassa muodossa tai sappinesteenä sappeen. Ylimääräinen kolesteroli siis joko hävitetään elimistöstä tai siitä tehdään lisää sappinestettä. Sappineste osallistuu ruuansulatuksessa rasvojen pilkkomiseen, erilaisten rasvaliukoisten aineiden imeytymiseen ja osallistuu lähes kaikkiin ohutsuolessa tapahtuvaan toimintaan.

Lipoproteiininien ja triglyseridien suhde sepelvaltimotaudin ennustajana

Ennen kuin jatkamme aihetta, yksi asia on tehtävä selväksi. Ilman kolesterolia sinä et eläisi. Kolesterolia on jokaisessa solusi solukalvossa. Sen lisäksi, että kolesteroli on monien hormonien rakennusaine, se toimii kehossa liiallista inflammaatiota vastaan. Myös lipoproteiineilla on tärkeä rooli kehossa, joita ilman elimistö ei pärjäisi. On naurettavaa sanoa minkään tietyn aineen olevan ”paha” tai ”hyvä” vain sen toiminnan vuoksi. Tämän olen oppinut asiaa tarkemmin luettuani.

Muutaman vuosikymmenen aikana kolesterolia, lipoproteiineja ja aineenvaihdunnalisten häiriöiden yhteyttä on tutkittu sepelvaltimotaudin ja infarktien selittäjinä. Sepelvaltimotauti saa alkunsa, kun makrofageja kertyy verisuonten vaurioituneisiin sileisiin lihassoluihin ja endoteelikerroksen väliin. Makrofageihin ja poikkeaviin lihassoluihin alkaa kertyä kolesterolia ja muita rasva-aineita. Verisuonen seinämä paksuuntuu ja voi haitata veren ja hapen kiertoa. Suurimman riskin terveydelle muodostaa kuitenkin plakki, joka voi revetä seinämästä. Irtonainen plakki siirtyy verenkierron mukana kohti ääreisverenkiertoa, jossa sen jää kiinni aiheuttaen infarktin.

Ainekset katastrofille ovat valmiit.

Turhan kolesterolikammon sijasta olisi syytä kysyä: miksi endoteelikerros vaurioituu ylipäätänsä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että kokonaiskolesterolia parempi ennustaja sydän- ja verisuonisairauden riskistä on kokonaiskolesteroli/HDL -suhde. HDL huolehtii kolesterolin kierrosta takaisin maksaan, joko hävitettäväksi tai uuden sappinesteen muodostumiseen (kts. edellä). HDL-pitoisuutta veressä vähentää elämäntapavalinnat kuten tupakointi, liikumattomuus, ylipaino ja stressi.

Toinen hyvä mittari rasva-arvojen arvioimiseen on triglyseridi/HDL -suhde. Korkea triglyseridi/HDL suhde kertoo LDL-proteiinin olevan matalla verrattuna VLDL arvoihin. Suomeksi sanottuna korkea triglyseridi arvo heijastaa korkeita VLDL-arvoja ja juuri VLDL-proteiini on riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn sekä valtimoiden seinämien paksuuntumiseen. Dyslipidiemialle ja metaboliselle oireyhtymälle on ominaista juuri VLDL-lipoproteiinien liikatuotanto. VLDL liikatuotanto edeltää diabeteksen syntyä usealla vuodella.

Mitä siis opimme?

Kolesteroli on elimistölle elintärkeä rakennus-aine. Maksa säätelee kolesteroli -arvoja kehossa: jos ruuan kolesterolin saanti kasvaa, maksa vähentää omaa tuotantoaan. Niin tärkeä se on! Ravinnon kolesterolipitoisuus vaikuttaa vain rajoitetusti veren kolesterolipitoisuuksiin. Syön antaumuksella päivittäisen kananmunani, jos toisenkin. Uskallat varmaan sinäkin.

DJQ2OZTZTE

Luomu kananmunat ovat erinomainen kolesterolin lähde! Lisäksi, ne ovat maukkaita.

Triglyseridit ovat elimistön tapa varastoida energiaa myöhempään käyttöön. Triglyseridit ja kolesteroli kulkevat veressä erilaisiin lipoproteiineihin kiinnittyneinä. Lipoproteiinit eivät varsinaisesti ole kolesterolia, mutta kuljettavat sitä sinne missä sitä tarvitaan. LDL kuljettaa kolesterolia soluille, HDL puolestaan takaisin maksaan. Molemmilla on tärkeä rooli elimistössä; ainoastaan kun niiden suhde on vinksallaan jotakin on vialla. Varsinkin HDL-lipoproteiiniarvojen ollessa matalalla on syytä miettiä uudelleen elämätapoja.

Kaikista fysiologisista taustoista eivät viisaat tiedemiehetkään ole perillä. Vuosikymmenien tutkiminen on kuitenkin osoittamassa, että ainainen kolesterolikammomme on turhaa, jopa terveydelle vahingollista.

 

Kommentoi alle, kiitos!

 

Opi, kasva, valloita.

 

Terveisin,

Juho

 

 

Lähteet:

Ronald J. A. Wanders, Jos P. N. Ruiter, Lodewijk IJlst, Hans R. Waterham,  Sander M. Houten. 2010. The enzymology of mitochondrial fatty acid beta-oxidation and its application to follow-up analysis of positive neonatal screening results. J Inherit Metab Dis, 33(5): 479–494.

Kevin JAcheson, Yves Schutz, Thierry Bessard, Krishna Anantharaman, Jean-Pierre Flail,; and Eric J. 1988. Glycogen storage capacity and de novo lipogenesis during massive carbohydrate overfeeding in man. American Journal of Clinical Nutrition, 48(2), 240-247.

Zagryagskaya AN, Aleksandrov DA, Pushkareva MA, Galkina SI, Grishina ZV, Sud’ina GF. 2008. Biosynthesis of leukotriene B4 in human polymorphonuclear leukocytes: regulation by cholesterol and other lipids. J Immunotoxicol, 5(4):347-52.

Jesús Millán, Xavier Pintó, Anna Muñoz, Manuel Zúñiga, Joan Rubiés-Prat, Luis Felipe Pallardo, Luis Masana, Alipio Mangas, Antonio Hernández-Mijares, Pedro González-Santos, Juan F Ascaso, Juan Pedro-Botet. 2009Lipoprotein ratios: Physiological significance and clinical usefulness in cardiovascular prevention. Vasc Health Risk Manag. 2009; 5: 757–765

Protasio Lemos da Luz, Desiderio Favarato, Jose Rocha Faria-Neto Junior, Pedro Lemos, Antonio Carlos Palandri Chagas. 2008. High Ratio of Triglycerides to HDL-Cholesterol Predicts Extensive Coronary Disease. Clinics, 63(4) 427–432.

Martin AdielsSven-Olof OlofssonMarja-Riitta TaskinenJan Borén. 2008. Overproduction of Very Low–Density Lipoproteins Is the Hallmark of the Dyslipidemia in the Metabolic Syndrome. Arteriosclerosis, Thrombosis, and Vascular Biology, 28: 1225-1236.

 

Lisää luettavaa:

http://www.mhhe.com/biosci/ap/ap_prep/chemH4.html

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK22339/

 

 

 

Comments 6

  1. Hyvää tekstiä! Pidin erityisesti tästä sekä uusimmasta. Ehkä voisi vähän tarkstaa kirjoitusvihreiden varalta! Ne syövät hieman uskottavuutta! Mutt akuitenkin laadukasta tekstiä, johon koottu paljon asiaa!

  2. Wikipedian mukaan kolesteroli on veteen liukenematon kiteinen alkoholi. Miksi sitä pidetään rasvana ?

    1. Post
      Author
  3. Entä mitä haittaa on siitä jos ”hyvät” ja ”pahat” kolesterolit ovat keskiarvojen sisällä (about keskellä), mutta triglyseridi on 0,28 (eli hyvin vähäinen) ilman mitään tiedossa olevaa syytä. Netti on pullollaan tietoa liian korkeista arvoista ja niiden haitoista, mutta kai matalalla arvollakin on huonot vaikutuksensa?

  4. Jäin miettimään mitä pitää sisällään plakki joka voi revetä irti ja kylkeutua mikroverisuoniin?

Vastaa