Myrkyllinen maito? – 5 syytä miksi maito saattaa tehdä sinut sairaaksi.

IMG_1092

Laadukkainta lähikaupasta saatavaa maitoa – maidoton vaihtoehto mukana!

Laktoosi-intoleranssi on  ihmisen luonnollinen tila mutta se on vuosisatojen saatossa maidon käytön lisääntyessä alkanut väistyä. Ihmisen keho on kehittynyt tuottamaan laktaasientsyymiä myös pidemmälle aikuisikään. Elämässä saattaa kuitenkin sattua tapahtumia, kuten sairastumisia, joiden jälkeen on syytä arvioida valintojaan uudestaan. Sairastuttuani kesällä 2013 laktoosi-intoleranssiin antibioottikuurin takia, olin luopua maidosta kokonaan. Maailmani kaipasi avartamista, joten aloitin etsiväntyön terveyteni kohentamiseksi.

Kokeiltunani kesällä 2014 hapatettua probioottijuomaa kefiiriä vatsani hoitoon, luin maidosta ja sen terveysvaikutuksista. Suomalaiseen kulttuuriin on juurrutettu pienestä pitäen maidon tärkeys osana terveellisiä elämäntapoja. Rasvattomat ja vähärasvaiset maitotuotteet löytyvät myös uusista suomalaisista ravintosuosituksista. Suomessa nykyisin tuotetun maidon terveellisyyttä ei juurikaan tutkita, mutta muualla maailmalla tämän ennen niin terveellisen juoman yhteyksistä vakaviin auto-immuunisairauksiin on tehty hälyttäviä löydöksiä.

5 syytä miksi maito saattaa tehdä sinut sairaaksi.

Lehmärotu on väärä

Itäsuomenkarja, kyyttö, on Suomen alkuperäiskarjaa ja vanhin suomalaisista roduista. Pienikokoisen lehmän maito on hyvin rasvaista, mutta ei pärjää maidontuotannoltaan ulkomaalaisille sukulaisilleen. 1960-luvulla lehmänmaidon tuotannossa siirryttiinkin lähes kokonaan näiden maidon tuotantoon jalostettujen rotujen käyttöön, joista Holstein ja Friesian tuottavat suurimman osan Pohjois-Euroopan ja Yhdysvaltojen maidosta.

Ongelmaksi syntyy näiden lehmien maidossa esiintyvä luonnollinen beta-kaseiinimutaatio, A1 kaseiini. Suomen alkuperäiskarjan kaseiinia kutsutaan A2 kaseiiniksi, josta A1 on syntynyt. Erona Näiden kahden toisiaan muistuttavan proteiinin välillä on vain yksi aminohappo. A2 maidon aminohappo proliini on muuntunut A1 tyypin maidossa histidiiniksi. Näennäisesti harmittomalla mutaatiolla on vakavat seuraukset ihmisen ruuansulatuksessa.

Juuri ennen histidiiniä, ihmisen entsyymit reagoivat A1 tyypin kaseiiniin katkaisemalla proteiiniketjun. Syntynyt proteiinipätkä, beta-kasomorfiini tai BCM-7, on eksogeeninen opioidi, joka reagoi suolistossa, ydinjatkeessa ja sisäelimissä sammuttaen kehon immuunivastetta. BCM-7 on yhdistetty sairauksiin, kuten tyypin 1 diabetekseen, sydäntauteihin, ja neurologisiin tauteihin kuten autismiin ja skitsofreniaan.

Huomattavaa on, että jokainen lehmärotu tuottaa maitoa, jossa on sekä A2 että A1 kaseiinia. Pitoisuudet vaihtelevat ja puhtaan A2 maitoa tuottavia lehmiä on mahdollista jalostaa.

Pastörointi ja iskukuumennus – juot kuollutta maitoa

Pastörointi on prosessi, jossa elintarvike, tässä tapauksessa maito, kuumennetaan 71-74 °C 10-30 sekunnin ajan. Tarkoituksena on tuhota mahdolliset taudinaiheuttaja mikrobit. Iskukuumennuksessa maito voidaan hetkellisesti lämmittää jopa 150 °C.

Maitoteollisuus yrittää vakuuttaa pastöroinnin olevan välttämätöntä bakteerien, kuten salmonella estämiseksi. Huono hygienia voi kuitenkin saastuttaa yhtä lailla pastöroidun maidon. Pastörointi ei ole vapaa pääsy maitotilallisille tuottaa maitoa huonoissa oloissa.

Pastörointi tuhoaa maidon tärkeitä entsyymejä, vaurioittaa ja tuhoaa vitamiineja. Tuloksena on kaikinpuolin kuollutta maitoa, jonka hyllyikä, ja samalla tuotto, on moninkertainen. Kuitenkin maidossa luonnollisesti esiintyvät maitohappoa tuottavat bakteerit jopa suojelevat maitoa patogeeneilta. Vanhentuessaan raakamaito hapettuu näiden bakteerien ansiosta, pastöroitu maito pilaantuu.

Kuten lihan ja maidon kanssa, myös hedelmien ja vihannesten kanssa tulee noudattaa hygieniaa. Raakaruuan syöminen on aina riski, mutta terveestä eläimestä saatu ruoka sisältää epätodennäköisemmin haitallisia aineita, joihin ihmisen heikentynyt immuunivaste ei kykene reagoimaan.

Et kestä katsoa ”rasvakökkäreitä” maidossasi.

Homogenoitu maito on kauniin tasaista, koska rasvamolekyylit siivilöidään pienemmiksi 275 barin  paineella.  Rasvamolekyylien pintakerros hajoaa ja niiden koko pienenee jopa kymmenkertaiseksi. Prosessi on puhtaasti kosmeettinen, eikä sillä ole minkäänlaista terveyttä edistävää vaikutusta.

Päinvastoin. Pilkkoutunut rasva altistuu pilaantumiselle ja hapettumiselle (huom. ei happaneminen). Ohutsuolessa pienentyneet rasvamolekyylit aiheuttavat esimerkiksi maidon proteiinien epätäydellistä sulatusta, jolloin proteiinit pääsevät verenkiertoon kokonaisina. Myös lehmän eri hormonit, luonnolliset sekä piikitetyt, pääsevät ohittamaan ohutsuolen pinnan. Lehmän hormonit muistuttavat hyvin paljon ihmisen omia hormoneja, ja liiallinen hormonien saanti voi kiihdyttää syöpäsolujen kasvua.

Homogenoidun maidon on epäilty olevan osasyy maitoallergian syntyyn. Homogenoitu maito voi aktivoida autoimmuunivasteen, johtaen diabetekseen tai MS-tautiin.

Pelkäät rasvan muuttuvan läskiksi.

Kuten jo edellä mainittiin, rasvaton maito on tullut osaksi virallista ravintosuosituslautasta. Rasvaton maito sattuu nyt olemaan niin verrattoman terveellistä, kun siinä ei ole niitä pahoja tyydyttyneitä rasvojakaan. Tähän teoriaan päätyi muuan yhdysvaltalainen ”tutkija” Ancel Keys vuonna 1958 ja on sittemmin vääristänyt huonolla tieteellään ravintosuosituksia ympäri maailmaa.

Rasvattomasta maidosta poistetaan rasva, josta reilu puolet on keholle edullisia tyydyttyneitä rasvoja. Ne vahvistavat immuniteettia, suojelevat maksaa alkoholilta ja erilaisilta myrkyiltä ja auttaa kalsiumia sitoutumaan tehokkaasti luustoomme. Tyydyttyneet rasvat jopa alentavat riskiä sairastua erilaisille sydän taudeille.

Maidon vitamiineista A, D, K1 ja E, ovat rasvaliukoisia vitamiineja. Rasvan poiston yhteydessä myös nämä vitamiinit häviävät maidosta ja ne on lisättävä teollisesti, jotta juoma olisi jälleen ravitsevaa. Ruokateollisuus epäonnistuu yrityksissään olla luontoa ovelampi. Sille on syy miksi maito on rasvaista.

Lehmä ei voi hyvin

Lehmä on laiduneläin. Sen pääasiallista ravintoa on erilaiset heinät muut niityn kasvit, kuten esimerkiksi apila.  Laiduntaminen takaa stressittömän elämän lehmälle, sillä sosiaalisena eläimenä lehmä tarvitsee kanssakäymistä lajitovereidensa kanssa. Lisäksi tuotettu maito on rasvahappokoostumukseltaan optimaalista omega-3 rikkaampaa maitoa.

Maidon tehotuotannossa lehmät ruokailevat parsinavetoissa, ahtaissa ja monesti epähygieenisissä tiloissa joiden kovat lattiat kuormittavat lehmän sorkkia. Ympäristön aiheuttama stressi ja vasikan aikainen vieroitus emästä (myytävän maidon määrän lisäämiseksi) altistavat lehmän metabolisille sairauksille. Runsas maidontuotanto rasittaa lehmän elimistöä.

Rehun laatu lehmän ruokinnassa on erityisen tärkeää. Viljapohjaiset, soijalla ja maissilla täydennetyt rehut aiheuttavat lehmälle vatsavaivoja. Viljaruokinnalla lehmä saadaan nopeasti lihotettua ja kasvuhormonit takaavat tehokkaan kasvun. Yhditettynä huonoihin elinoloihin lehmien hyvinvointi kärsii usein johtaen antibioottien käyttöön, jotka siirtyvät maidon mukana ihmiseen.

 

Ratkaisu:

Ennen kuin luovut maidosta kokonaan, on asioita joita sinun kannattaa harkita. Maito on vuosituhansien ajan käytettyä terveysjuomaa ja erinomainen kalsiuminlähde. Lehmän terveys on siten erityisen tärkeää myös sinulle.

  • Tutustu mistä maitosi tulee ja jos mahdollista vieraile maitotilallasi. Pääset näkemään minkälaisissa oloissa lehmät asuvat.
  • Esitä kysymyksiä maitotilallisille. Osaavatko he vastata maidon terveellisyyttä koskeviin kysymyksiin?
  • Suosi rasvaista, mahdollisimman vähän prosessoitua maito parhaan mahdollisimman parhaan laadun takaamiseksi.
  • Osta luomua aina, kun mahdollista.
  • Jos sinulla on lapsia, harkitse lehmän maitoon tutustuttamista vasta myöhemmällä iällä, kun lapsesi immuunikyky pystyy vastaamaan maidon aiheuttamiin haasteisiin keholle.
  • Harkitse hapatettujen maitotuotteiden käyttämistä.
  • Siirry tinkimaitoon, eli niin sanottuun raakamaitoon.

Tarjoa kehollesi vain parasta. Vaadi lehmille vain parasta.

 

Olet mitä syöt.

-Juho

 

Lähteet ja jatkoluettavaa:

http://www.kemikaalicocktail.fi/2013/02/alkuperaiskarjan-maito-on-terveellisempaa/ 
http://www.mercola.com/article/milk/no-milk.htm
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00874
http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoel%C3%A4imet/naudat/lypsylehm%C3%A4t
http://www.snowvillecreamery.com/a1-and-a2-beta-casein-in-cow-milk.html
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17666771
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21335999
http://www.ijem.in/temp/IndianJEndocrMetab165856-6714615_015154.pdf
http://yle.fi/selkouutiset/index.php?id=8768

Chek, Paul, How to eat, move and be healthy! C.H.E.K Institute; 1St Edition edition (February 7, 2004)

http://www.yourhealthbase.com/A2_milk.htm

 

 

 

Vastaa